On kaksi tapaa tehdä kotivideoita: kuvata materiaalia ja järjestellä se haluamakseen jälkityöyksikössä tai leikata kohtaukset suoraan kuvattaessa eli kamerassa. Molempia käytettäessä on tunnettava kuvaleikkauksen perussäännöt, mutta kameralla leikattaessa kaikki tallentuu sellaisenaan lopputulokseksi ja on siten haastavampaa. Kuvien leikkautuvuudesta kannattaa muistaa muutama perusasia:

1. Esittele tapahtumapaikka, sillä katsojalle on hyvä kertoa missä ollaan. Tämä tehdään yleensä laajemmalla kuvalla, jonka jälkeen voi siirtyä ottamaan lähikuvia tapahtumista, sekä esitellä yksityiskohtia.

2. Käytä erilaisia kuvakokoja ja vaihda kameran paikkaa eri kuvien välillä. Kun otat peräkkäiset kuvat lähes samasta kamera-asemasta, kuva tavallaan hyppää, eikä se leikkaudu hyvin seuraavaan. Mieti, mikä kuvakoko on tarkoituksenmukainen tilanteeseen, jonka haluat tallentaa. Esimerkiksi lähikuva henkilöstä on hyvin intiimi eikä aina sovi tilanteeseen.



3. Kun tapahtuma on mielenkiintoinen ja näet todella mitä tapahtuu, voit käyttää pitkiä kuvia. Usein hyvin pitkä otos samasta kuvakulmasta voi kuitenkin olla tylsä. Suosi siis useampia lyhyitä otoksia.

4. Muista ääni. Jos haluat saada juhlapuheen tai musiikkiesityksen nauhalle ilman katkoksia, on kameran nauhoitettava koko ajan. Jos äänessä tapahuu jotain tärkeää, älä katkaise kuvaa.

5. Voit elävöittää kuvakerrontaa ja helpottaa leikkaamista ottamalla välikuvia varsinaisen toiminnan ulkopuolelta. Välikuvat ovat myös oiva tapa kertoa ajan kulumisesta. Esimerkiksi auringonlasku maisemassa tai yksityiskohta luonnosta voi olla hyvä välikuva.

6. Suojaviiva on kuvitteellinen linja, jonka suuntaisesti tapahtumat kuvassa etenevät. Jos kuvaat esimerkiksi jääkiekko-ottelua kentän kummaltakin laidalta, teet pelin seuraamisen katsojalle vaikeaksi. Joukkue, joka yhdeltä laidalta kuvattaessa pelaa vasemmalla, onkin toiselta laidalta kuvattaessa oikealla puolella kuvaruutua. Tämänlainen tilanne syntyy aina kun aloitat kuvaamisen yhdeltä puolelta kohdetta ja siirryt suojaviivan väärälle puolelle. Jos kuvaat ohiajavaa autoa perättäisissä kuvissa, huomaa, että auton on liikuttava aina samaan suuntaan eli kuvat on otettava tien samalta puolelta. Sama pätee myös kuvattaessa esimerkiksi kahta ihmistä keskustelemassa. Kuvassa kaksi (2) keskustelu on kuvattu suojaviivan väärältä puolelta.



7. Kun käännät kameraa sivuttais- tai pystysuuntaan eli panoroit tai tilttaat, liikkeellä on hyvä olla selkeä alku ja loppu. Esimerkiksi kameran liike lähtee henkilöstä istumassa ja katsomassa tiettyyn suuntaan. Kameran liike jatkuu ja pysähtyy purjeveneeseen, jota henkilö katsoi. Panorointia ja tilttausta kannattaa harjoitella muutama kerta ennen kuin painat rec-nappia.

8. Muista, että kameran ei tarvitse aina liikkua. Saat usein parempia kuvia, kun jätät kameran paikoilleen ja annat ihmisten liikkua kuva-alassa. Leikkautuvuuden kannalta on hyvä myös antaa henkilön tulla ja poistua kuvasta.

9. Näkökulmakuva on erittäin käyttökelpoinen väline halutessasi katsojan samaistuvan kuvattavaan henkilöön. Kuvaa aluksi lähikuva henkilöstä seuraamassa katseellaan jotain (kuva 3). Seuraavaksi kuvaa kohde, jota hän katsoo (4). Palaa taas henkilön lähikuvaan (5). Kerrot näin katsojalle tarinaa tämän henkilön näkökulmasta.



10. Jos haluat kuvata saman toiminnan useasta kuvakulmasta joudut ehkä pyytämään henkilöitä toistamaan saman toiminnan useamman kerran. Tällöin on hyvä seurata jatkuvuutta eli sitä, että toiminta on suurinpiirtein samanlaista. Jos kuvien ottamisen välillä on kulunut aikaa saattaa jatkuvuusongelmia tulla myös esimerkiksi valon, vaatetuksen tai esineiden suhteen. Kuvakulman vaihtaminen tai välikuvien käyttö piilottaa jatkuvuusongelmia.

11. Leiki ajalla. Voit esimerkiksi näyttää elokuvan alussa uupuneen polttarisankarin ja alkaa kertoa tarinaa siitä, kuinka tähän on tultu.